Luomisen tuskaa Kainuun luonnossa

Aloitimme Saga Caiania -työnimellä kulkevan teoskokonaisuuden työstämisen kevättalvella. Marraskuussa 2020 saatiin päihimme idea isommasta teoksesta, joka käsittelisi Kainuuta ja sen nykytilaa. Suunnitelmien edetessä selvisi, että teos olisi järkevintä jakaa useampaan osaan aihealueen laajuuden vuoksi. Samalla tajusimme, että tuotantoprosessi tulee viemään paljon aikaa, koska teos koostuu musiikin lisäksi huomattavasti elokuvallisemmasta kerronnasta kuin mitä olemme koskaan tehneet. Tämä kirvoitti halun kertoa tuotannon eri vaiheista blogin muodossa.

Käynnistysvaikeuksia

Sovittiin Elmerin kanssa treffit Paljakkaan. Tykätään touhuilla eri puolilla Suomea milloin missäkin. Oli meillä ihan oikeakin syy mennä juuri tuonne. Paljakasta löytyy nimittäin mahtava Hepokönkään vesiputous, joka oli tuolloin keväällä parhaimmillaan. Kuvailtiin sitä tovi myöhempää käyttöä varten.



Oli meillä toinenkin tarkoitus: aiottiin pontevasti kirjoittaa sanat kaikkiin kolmeen kappaleeseen. Saatiin aikaiseksi kolme riviä tekstiä koko viikonlopun aikana. Ei siis edes yhtä säkeistöä. Sitä huomasi, että kun lyö tyhjät päät yhteen, niin syntyy lisää tyhjää. Onneksi meillä oli kitarat mukana, niin saatiin sentään yhteen kappaleeseen kertosäettä pidennettyä merkittävästi, kun alkuperäinen sävellykseni oli kuulemma liian lyhyt ja hätäinen ja mitä kaikkea. Niinhän se olikin. Rytmitys jäi kyllä edelleen koukkuisaksi. Saapi nähä, moniko pysyy ensikuulemalta rytmissä mukana. Vastapainoksi kappaleessa on kyllä suoraa jyystöäkin ihan reilusti. 

 

Sunnuntaina käytiin vielä ihmettelemässä autiota laskettelukeskusta ja lähdettiin sitten eri suuntiin kohti kotejamme tiellä pomppivia sammakoita väistellen. Toivottavasti seuraavissa sessioissa saadaan enemmän aikaiseksi.

-Mikko


Kommentit